Pariluistelu on taitoluistelun laji, jossa esityksen tärkein asia on yhtenäinen pari: mies ja nainen. Laji eroaa jäätanssista ja yksinluistelusta elementtien osalta, mitkä sisältävät päänyläpuoliset nostot, kuolemanspiraalin ja heittohypyt. Pari suorittaa elementit yhdenmukaisesti ja yhtäaikaa.
Kilpailuissa kukin pari luistelee lyhytohjelman, joka sisältää kahdeksan ennalta säännöissä määriteltyä elementtiä 2 minuutin ja 50 sekunnin ajan valitsemaansa musiikkiin koreografioituna. Tämän jälkeen vuorossa on vapaaohjelma. Se on nimensä veroisesti lyhytohjelmaa vapaampi ja myös pitempi, kestoltaan seniorisarjan luistelijoilla 4 minuuttia 30 sekuntia.
Pariluistelu oli ensimmäistä kertaa maailmanmestaruuskilpailuissa Pietarissa vuonna 1908, jolloin siihen otti osaa kolme joukkuetta, Saksa, Iso-Britannia ja Venäjä. Olympialajiksi se otettiin saman vuoden lokakuussa Lontoossa, jolloin kilpailijoina oli yksi pari Saksasta ja kaksi Iso-Britanniasta. Itsenäisen Suomen ensimmäinen olympiamitali on saavutettu nimenomaan pariluistelussa, kun Ludovika ja Walter Jacobson voittivat kultaa vuonna 1920 Antwerpenin kesäolympialaisissa.