Uutiset
Suomalaiset kilpaurheilijat kokevat urheilussa etupäässä myönteisiä kokemuksia, mutta myös vastuutonta ja epäasiallista käytöstä ilmenee. Näiden lieveilmiöiden poistaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista koko urheiluyhteisöltä.
Urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa selvittäneen tutkimuksen mukaan urheilijoilla on odotetusti paljon myönteisiä kokemuksia. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoi menevänsä mielellään harjoituksiin. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin kokenut myös epäasiallista käyttäytymistä, syrjintää tai häirintää. Yleisintä oli oman tekemisen epäoikeudenmukainen ja pilkkaava arvostelu. Vähiten koettiin fyysistä väkivaltaa.
– Kyselyyn vastanneista urheilijoista vain noin 30 prosenttia ei ole kokenut vastuutonta tai epäasiallista toimintaa. Tämän vuoksi tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, aktiivista puuttumista ja selkeitä toimintaohjeita, joihin koko urheiluyhteisön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nyt on tärkeää katsoa yhden ihmisen sijaan koko urheilujärjestelmää ja sen toimintaa. Sivustakatsominen ei ole enää vaihtoehto, sanoo tutkimuksesta vastannut urheilupsykologi Satu Kaski.
Vähemmistöryhmään kuuluminen ei tutkimuksen mukaan näytä vaikuttavan epäasialliseen kohteluun, mutta se estää myönteisten kokemusten kertymistä urheilussa. Vastaavasti esiin nousee ryhmän merkitys, sillä vastuullisesti toimiva ryhmä pystyy estämään epäasiallista toimintaa.
– Urheilijan ammatti on takamatkalla oikeus- ja sosiaaliturvassa muihin ammatteihin nähden, ja siksi on olennaista pyrkiä kaikin keinoin vaalimaan urheilijalle palkitsevaa ja turvallista työympäristöä. Tämän vuoksi epäasiallisen käytöksen poistaminen urheiluyhteisössä tulee olla kaikkien urheilun parissa toimivien tahojen tinkimätön tavoite, lentopalloilija Ronja Heikkiniemi sanoo.
Tutkimukseen vastanneet toivoivat urheiluyhteisöltä varhaisen puuttumisen ja kielteisten kokemusten selvittämisen toimintamallien kehittämistä. Lisäksi toivottiin panostamista yhdenvertaisuutta vahvistaviin toimintatapoihin, koska myönteiset ja kielteiset kokemukset liittyvät vahvasti urheilijan hyvin- ja pahoinvointiin.
– Viime vuosina on tehty paljon tutkimuksia ja kerätty tietoa meiltä urheilijoilta. Järjestöt näyttävät tunnistaneen muutoksen tarpeen ja heillä on vahva tahto muuttaa asioita, osalla tosin pakon edessä. Nyt on korkea aika, että siirrytään tahdosta käytännön tekoihin. Aina liittotasosta lähtien seuratasolle asti pitää olla selkeät raportointikanavat sekä toimintamallit, jotka ovat kaikkien toimijoiden tiedossa, ratakelaaja Esa-Pekka Mattila sanoo.
Urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa -tutkimus toteutettiin yhteistyössä noin 50 urheilujärjestön kanssa ja siihen vastasi yli 2 000 kilpaurheilijaa. Järjestöt lähettivät kyselyn omille kilpaurheilijoilleen. Tutkimus oli jatkoa kaksi vuotta sitten julkaistuun Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimukselle.
Työympäristössä epäasiallinen kohtelu jää kertomatta
SUEK selvitti urheiluyhteisön palkkatyöntekijöiden kokemuksia ja havaintoja epäasiallisesta kohtelusta viimeisen vuoden ajalta. Selvitys tehtiin Suomen Olympiakomitean toimeksiannosta. Epäasiallisen kohtelun kokemukset liittyivät urheiluyhteisössä eniten työpaikkakiusaamiseen, kuten esimerkiksi aiheettomaan osaamisen arvosteluun, mitätöintiin ja vähättelyyn. Kiusaamista ilmoitti kokeneensa yli 20 prosenttia vastaajista. Yleisimmin kiusaajaksi mainittiin työkaverit, lähiesihenkilöt ja muu johto. Muiden epäasiallisen kohtelun muotojen osalta kokemusten määrät olivat selvästi alhaisemmat.
Naiset olivat kokeneet epäasiallista kohtelua huomattavasti miehiä enemmän. Vastaajat kertoivat muun muassa sanallisesta seksuaalisesta häirinnästä ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä loukkaavina ja herjaavina ilmaisuina. Vaikka selvityksen mukaan seksuaalista häirintää kokevat valtaosin vain naiset, silti lähes puolet seksuaalisen häirinnän havainnoista tuli miehiltä.
Urheiluyhteisön työntekijöiden kokemusten mukaan suurin osa häirintätapauksista jää käsittelemättä, kun asiasta ei kerrota kenellekään. Tähän syyksi vastaajat arvioivat epäuskon siihen, että mikään muuttuisi, pyrkimyksen olla välittämättä ja leimautumisen pelon. Toisaalta korostettiin myös kokemusta kohtelun pienimuotoisuudesta tai ohimenevyydestä.
-Ylipäätään on havaittavissa näkemyseroja siitä, mikä on epäasiallista kohtelua. Eli toiselle hauska läppä voi olla toiselle loukkaavaa puhetta. Urheiluyhteisön työntekijät toivovat nykyistä avoimempaa keskustelua ja yhteisten rajojen määrittelyä. Lisäksi työnantajalta odotetaan nopeaa ja läpinäkyvää reagointia epäkohtiin, sanoo SUEKin tutkimuspäällikkö Marko Kananen.
Urheiluyhteisöä koskeneessa tutkimuksessa oli mukana Olympiakomitean henkilöstö sekä sen kutsumana Olympiakomitean jäsenet sekä keskeiset sidosryhmät kuten liikunnan aluejärjestöt, Huippu-urheilun instituutti KIHU, urheiluopistot sekä urheiluakatemiat.
Suomen Taitoluisteluliitto oli mukana sekä urheilijoiden tutkimuksessa että urheiluyhteisön selvityksessä.
Tutkimukset
Urheilijoiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa
Epäasiallinen kohtelu urheiluyhteisössä -selvitys
Lisätiedot
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry