Uutiset
Ari-Pekka Nurmenkari päättää uransa taitoluistelijana
Taitoluistelija Ari-Pekka Nurmenkari päättää kilpailu-uransa. Heinäkuussa 29 vuotta täyttänyt Nurmenkari aloitti uransa vuonna 1987. Tikkurilan Taitoluisteluklubia viimeiset vuodet edustaneen helsinkiläisen ura oli poikkeuksellisen pitkä. Se kesti kaikkiaan 25 vuotta.
Parhaimpina saavutuksinaan hän pitää kahdeksaa miesten Suomen mestaruutta (vuosina 2003-2012), vuoden 2009 Helsingin EM-kilpailun 14:ttä sijaa, olympiaedustusta vuonna 2010 sekä pääsyä ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana suomalaismiehenä GP-finaaliin juniorisarjassa vuonna 2002 jossa hän sijoittui seitsemänneksi.
Vaikka urheilijan omien sanojen mukaan kilpailuviettiä sekä terveyttä olisi riittänytkin vielä uran jatkamiselle, perustui lopettamispäätös järkisyihin.
– Koko homma kaatui lopulta resurssien puutteeseen. En pystynyt kattamaan kaikkia harjoittelusta kertyneitä kuluja. Minulla oli valtava halu menestyä arvokilpailuissa, mutta rahalliset resurssit tulivat vastaan, Nurmenkari sanoi.
Pitkään kestäneen luistelu-uransa suurimman kiitoksen Suomen ykkösmiesluistelija suuntaa tukijoilleen − erityisesti vanhemmilleen.
– Haluan myös kiittää Skate Shopia luistimista ja teristä, ja Erkki Asikaista luistimien huollosta sekä kaikkia talkootoiminnassa mukana olleita ihmisiä, jotka ovat auttaneet minua urani eri vaiheissa.
Myös yhteensä kymmenkunta suomalaista ja kansainvälistä valmentajaa uran eri vaiheilta saavat osansa kiitoksista.
– Olisi väärin nostaa yhtä valmentajaa ylitse muiden, sillä kaikilta olen oppinut jotain.
Mies ei eksy kauas jäähallista urheilu-uransa päätyttyäkään, sillä hänen haaveena on ammattivalmentajan ura. Valmentamista hän on jo kokeillut muutaman vuoden mm. jääkiekkojunioreiden parissa Pitäjänmäen Tarmossa sekä Jokereissa. Lähiaikojen tavoitteena on suorittaa Suomen Taitoluisteluliiton järjestämiä valmentajakoulutuksia. Vaikka muutamien pääkaupungin taitoluisteluseurojen kanssa onkin jo alustavasti sovittu valmennusyhteistyöstä, haluaa hän pitää ovet auki mahdollisimman moneen suuntaan. Valmennustyöhön hän suhtautuu nöyrästi.
– On eri asia olla valmentaja kuin urheilija. Siinä mielessä on hyvä, että minulla on ollut urallani monia valmentajia, sillä olen voinut ammentaa heiltä niin hyviä kuin huonojakin puolia.
– Tavoitteenani on tulla hyväksi valmentajaksi, sillä on aivan eri asia olla valmentaja kuin urheilija. Olen vielä nuori, joten minulla on aikaa opetella.